156. YUP: Rakkaus on pesti hulluuteen

Manninen

Aijaijai mikä kappale. Ei paljon paremmaksi voi enää mennä. Kyseessä on yksi kaikkien aikojen parhaista ”rakkausbiiseistä”, ellei jopa niistä paras. Tästä biisistä on paljon muistoja. Kyseinen kappale löytyy ”Lauluja metsästä” nimiseltä albumilta, ja se sattuu olemaan toinen koskaan ostamani YUP äänite. Eli muutamaan kertaan on tullut kuunneltua ja mukana laulettua. Jarkko Martikaisen ääni sopii erittäin hyvin myös tällaiseen herkempään tulkintaan ja herra osoittaa myös olevansa monipuolinen sanoittaja. ”Kirvesperseistä” ja muista hykerryttävistä punk-vedoista on paljon matkaa tällaiseen tunteelliseen rokkiin, mutta YUP:ltä luonnistuu molemmat. Hieno kappale hienolta bändiltä, eipä kai siinä sen enempää. ”Eikä tässä, yhtään missään, ole mitään normaaliuteen viittaavaa. Rakkaus on pesti hulluuteen” Niinhän se menee...

5 / 5


Matti

Tämä biisi edustaa herkempää YUP:tä. Ei tämä ihan imelimpiä balladeja ole mutta melkeimpä ilman särökitara pätkiä olisi. Tässä biisissä on hyvä rakkaustarina, joka kertoo alusta, vaikeista ajoista ja sitten taas siitä kun kaikki lutviutuu. Ja ihan faktaahan tuo biisin nimi on. Vaikka olenkin krooninen poikamies niin silti tämä rakkauslaulu iskee.

4 / 5


Wille

Monella ei varmaan ole vastaansanomista jos väitän että tämä on YUP:n kaunein kappale. Veikkaisinkin että tämä kaunis rakkauslaulu voisi upota sellaisiinkin jotka eivät muuten YUP:stä välitä. Erittäin osuvasti tässä lauletaan rakastumisesta ja siitä kun se sitten alkuhuuman jälkeen muuttuu arjeksi. Ja Martikaisen persoonallinen lauluäänikin pääsee tässä esille vallan mainiosti. Kun kerran en valittamista keksi niin annetaan hyvät pisteet.

4½ / 5