torstai 24. huhtikuuta 2008

142. Nightwish: Bless The Child


Manninen


Lisää Nightwishiä enkä tietenkään ole kuullut ennen. Otetaanpas uusi tapa arvioida, eli kirjoitetaan ajatusääntä suoraan ekasta kuuntelusta. Antaa palaa... Biisin alussa toimivaa jännitysmusaa jossa joku höpöttää päälle. Sitten ratsastetaan hetki ja sitten Tarjat kehiin. Eka pätkä oli aika mitäänsanomaton ja sitten taas ratsastetaan. Toivottavasti piristyy kertosäkeeseen mentäessä. Ainakin tossa oli joku tollanen nosto ja Tarja laulaa kovempaa. Välissä vingutetaan soittimia mahtipontisesti ja mulla on tylsää. Sitten hiljaisuus ja pelkästään Tarjan ääni. Ja pikkuhiljaa taas lisää soittimia. Aina välillä jänniä poukkoiluja soittimilla mutta sitten taas höpötystä ja siihen höpötykseen se biisi sitten loppuukin. Eipä ollut oikein mikhään. Jos lukis lyriikat, josko se sitten toimis paremmin. Odottelen että tää rakkine suostuu menemään nettiin. No nyt on sanat edessä. Katsotaas... Hmmm mitähän noista nyt sanois. Mahtipontiset, kuten tällaisessa musiikissa on tapana, ja onhan noissa muutama ihan hyvä kohta, mutta ei siltikään kyllä oikein uppoa, varsinkaan kun biisi oli sinällään niin mitäänsanomaton. Turusen laulu voisi olla täydellisempikin, eli tykkäsin tavallista enemmän. Mutta joo, ei siitä mihinkään pääse. Ei ole minun tyylistä musiikkia tämä. On tätä huonompaakin, mutta myös paljon parempaa.

2 ½ / 5


Matti

Tämäkin on Centyry Child aikaista Nightwishiä. Biisin alkuintro on mielestäni turhankin pitkä ja tylsä.
Ensimmäinen säekään ei oikein vakuuta minua. Vähän on tylsänpuoleista musisointia ja laulua. vaikkakin Tarja oikein nätisti laulaa. Puolivälin paikkeilla biisiin tulee vähän uutta potkua ja siinä paikkeilla olevat viulut (tai jotkut) kuulostavat oikein komeilta. Lopun puheosuus kuulostaa liikaa alun introlta. Sanoja en jaksa alkaa analysoimaan kun on niin runollista. Ei minuun tämä Nightwish iske. Ei tämä nyt aivan surkea biisi ole mutta Nightwishillä on monia paljon parempia kappaleita annettavanaan.
2 / 5

Wille

Minulle rakkainta yhtyettä nyt jo toistamiseen. Ei valittamista. Tämä on Century Child levyn komea avausbiisi. Sanoitukset ovat tutun runolliset joista kyllä tykkään vaikken niistä mitään elämää suurempaa löydäkään. Mukana on Nightwishille tuttuja termejä "beuaty and the beast" "ocean soul". Biisi alkaa ja loppuu Sam "Nielin poika" Hardwickin runon lausuntaan. Mukana on kuoroa ja kaikkea muuta Nightwishille tyypillistä höystettä. Vaikea tätä on arvostella. Rakastan Nightwishin kaikkia kappaleita. Yksittäisenä niitä on vaikea mennä arvioimaan. En minä tällä täysiä pisteitä huonompaa voi antaa. Biisin loppu ei kylläkään näin levyltä irroitettuna toimi niin hyvin kun siitä pitäisi heti perään lähteä soimaan End Of All Hope.
5 / 5

Ei kommentteja: