189. Eppu Normaali: Pimeyden tango

Manninen

Eppu Normaalin minäkin tunnen. Monesti olen kuunnellut ”repullinen hittejä” kokoelmaa c-kasetilta. Myös ”Pimeyden tango” löytyy sieltä, mutta siltikään minulla ei ollut kovinkaan vahvoja muistikuvia kyseisestä kipaleesta, sanojakaan en olisi osannut laulaa. Ei siis biisi tehnyt kovin suurta vaikutusta silloin. Entäs nyt sitten kun kyseinen ralli on tehokuuntelussa; onko mielipide muuttunut. Eipä juuri. Ihan kiva biisi. Ei kuulu Eppujen parhaimmistoon, muttei ole huonokaan. Tulee paremmin oikeuksiinsa yksittäisenä biisinä kuin muiden Eppu-hittien seassa. Sanoitukset perinteistä mies kaipaa naista osastoa. Elikkä toimii.

3 ½ / 5


Matti

Vähän tuntemattomampi Eppujen biisi. Itse tykkään epuista mutta tämä biisi ei oikein iskenyt. Kertosäe on ihan mukava mutta kuulostaa liikaa perus epuilta. Lyriikat ova ihan jees. Tämä on tasapaksu biisi ei tästä edes oikein osaa kertoakaan mitään. Meilummin kuuntelen Epuilta muita biisejä. Levyllä muiden seassa tämä voisi toimia paremmin mutta ei näin yksinään.

3 / 5


Wille

Tätä Eppujen biisiä en aiemmin ollut kuullutkaan. Muutenkin Eppujen kuuntelu on jäänyt harmittavan vähäiseksi. Biisi alkaa kuin iskelmätango mutta kyllä meno siitä nopeasti muuttuu tutun normaaliksi Eppu biisiksi. Sanat ovat sopivan melankoliset mutta silti niissä pieni toivon vire välkähtää, mutta tosiaan ”siihen asti pimeässä kaipaan sua”. Sellainen perus suomirock kappale. Kivaa ja helppoa kuunneltavaa.

3,5 / 5

190. Giant Robot: Helsinki Rock City

Manninen

No eipä tällainen hip hop (tai mikä tämä musiikkityyli nyt sitten oikeaoppisesti onkaan) meikäläiseen oikein uppoa. Parempaahan tämä on kuin räppi, mutta se nyt ei paljon vaadikkaan. Kyllä tämän nyt kerran kuuntelee, ettei tarvii radiokanavaa vaihtaa. En sitten tiedä jos laulettaisiin suomeksi. Voin vain kauhulla kuvitella. Sanoista ei paljon voi puhua. Perus settiä: bassot pumppaa ja bändi rokkaa jeeeeee. Mutta kyllä toi taustapiipitysmelodia jää vaan päähän soimaan.

2 / 5


Matti

Jahaas jos biisin nimi on Helsinki Rock City niin voisi olettaa, että musakin olisi jotain rokkia mutta ei. Tämä jotain ihme hiphop funkia elektro vaikutteilla. Varsinkin laulussa on käytetty koneellisia apuvälineitä. Tämä biisi näyttää olevan vuodelta 1999. Sanoitukset on perus Jeah all rock kamaa eli ei mitään ihmeellistä. Videolla hemmot näyttävät puttaavan kaljatölkkejä nurin talon katolla ja videon perusteella tämä liittyy joten Bad Luck Loveen. Periaatteessa kahden pisteen kappale mutta nimen sopimattomuus kappaleeseen ja se, että Helsinki ei kyllä ole mikään rock city (Jos joku pitäisi olla niin ehkä Tampere) laskevat pisteet yhteen. Tämä biisi ei rokkaa!

1 / 5


Wille

Giant Robottia en ole kuunnellut koskaan. Nimen olen kuullut. Jotain hip hoppia tämä taitaa olla. Ei minun makuun. Tylsää renkutusta. Sanatkaan ei oikein iskeny. Yo, hip hop, blaa blaa…Ei ihan niin hirveää kuin räppi mutta ei kaukana. Kerran kuunneltuna ei vielä hirveästi ala ketuttamaan mutta kun useamman kerran kuuntelee niin kyllä ärsytyskynnys tulee vastaan melko nopeasti.

1 / 5

191. Ismo Alanko Säätiö: Sisäinen solarium

Manninen

Kyllä toimii. Ikinä en ole voinut sanoa itseäni Ismo Alangon faniksi, vaikka hitit olen melko suuriltaosilta kuullut. Ensireaktioni ja muistoni ”Sisäisestä Solariumista” oli että ihan ok biisi. Tiukan tehokuuntelun jälkeen voin kuitenkin sanoa että biisi on enemmän kuin ok. Sehän on jopa perkeleen hyvä. Alanko on juuri sellainen artisti jonka tuotanto ei kolahda ensikuuntelulla. Sitä pitää makustella, sen kanssa pitää viettää pitkiä öitä ja kuunnella, fiilistellä mukana. Sitten se pääsee oikeuksiinsa, tai no ainakin tämä biisi. Toivottavasti lisää Alankoa on tulossa, sillä mielelläni sitä kuuntelisin. Lyriikoissa mies kaipaa naista, Mikäpä olisi sitä läheisempi aihe itse kullekin?

4 ½ / 5

Matti

Ikinä en ole oikein Ismon tuotannosta välittänyt suuremmin. Tietenkin joku Peltirumpu ja jotkut Hassisen koneen biisit ovat hyviä. Jotenkin Ismon ääni ei ole iskenyt sitten yhtään. No tässä biisissä se ei kylläkään häiritse. Muuten biisi on vaikea. Perussäkeistö on tuollaista perus Ismoa mutta kertosäkeestä minulle tulee mieleen joku latino-biisi. Sanat kertovat käsittääkseni siitä kun mies masentuu ja kaipaa naista rinnalleen tai sitten Ismon tuntien ties mistä.

3 / 5

Wille

Aaaah kun kuulostaa hyvälle edellisen biisin jälkeen. Ismo Alangosta tykkään kovasti. Tämän biisin olenkin kuunnellut monesti. Hyvä biisi. Hienot sanoitukset. Rakkaudestahan tässä lauletaan (tai pikemminkin sen kaipuusta) niin kuin monissa muissakin Ismon kappaleissa. Musiikki on voisiko sanoa vähän sellaista kokeellista rockia. Ei mitään perusräimettä mutta silti sopivan menevää. Ja kuuluuko tuossa jopa haitari? Kaunista.

4 ½ / 5

192. Kapasiteettiyksikkö: Toisinaan

Manninen

Kun ei iske niin ei. Tämä on vielä huonompi kuin se edellinen räppi biisi. Lähinnä alkaa vaan kyrpimään kun tätä kuuntelee. Ärsyttävän positiivinen jynkytys. Lyriikat selostaa sitä kuinka joskus pitää ottaa taukoa ja levätä kun väsyttää. No meikää väsyttää juuri nyt ja oikeasti haluaisin vain mennä nukkumaan. Nukkumaan en voi mennä kouluhommien takia, mutta tälle voin antaa ½-pistettä ja sanoa että mieluumin tunkisin tulikuumia neuloja kynsien alle, kun kuuntelen tätä biisin kuvailemassa tilassa. Vähän tuntuu että en antanut tyrmäämiselle vielä tarpeeksi pitäviä perusteita, mutta mieluummin jätän tyngän arvion kun kuuntelen tätä sekuntiakaan pitempään. Ps. Hankalaa oli antaa edes puolta pistettä, mutta annetaan se nyt vaikka sen takia ettei tämä ole maailman hirvein biisi, joka on muuten Lord Estin Hellä Ori.

½ / 5

Matti

Huh huh. Tämä on aivan kauhea. Tässä ei toimi mikään ei taustamusa, ei räppi, ei lyriikka, ei yhtään mitään. Tämä on 3 min 43 sekuntia silkkaa kidutusta. Ei tätä voi ymmärtää. Ei mitenkään. Kuunteleeko joku muka tosissaan tällaista. Onneks sitä on tajunnut pysyä erossa räpistä, jos tämä nimittäin on tämän bändin parhaimpia biisejä niin en halua kuulla niitä huonompia biisejä. Ainoa hyvä asia on ettei tätä tarvitse enää kuunnella.

0 / 5

Wille

Ei ei ei ei ei ei… Tätä ei kestä. Yritän silti kuunnella. Ensiksi kuuntelin lukematta sanoja ja tuntu aivan järkyttävälle. Just sellaista musiikkia mitä inhoan yli kaiken. Kaivoin sitten sanat esiin ja yritin uudestaan. Repesin. Onko tämä tehty tosissaan. Eihän tuosta ota mitään tolkkua. Kaikki sanat väännetty ihme räppikielelle. ” Ei koskaan suus kessuu "naah" kesäl se on spessuu Välil ei riimeis messuu, ei ain pidä kelaa” Ei tälle voi kuin nauraa ja ehkä itkeä jos joku tästä oikeasti tykkää. Nyt tuntuu se edellinen räppibiisi jo hyvältä tämän jälkeen. Koska miinuksia ei varmaan saa antaa niin annetaan puhdas nolla.

0 / 5

193. Kauko Röyhkä: Paha maa

Manninen

Kauko Röyhkän tuotantoon en ollut tutustunut ennen ”Paha maa” biisiä yhtään. Mutta pakko tunnustaa että ainakin meikään osu ja upposi. Kyseinen biisihän on suorastaan mahtava. Rumasta tehdään kaunista oikein urakalla. Salakavalaa svengaavuutta täydentää tylynjulmat sanoitukset, joita Röyhkän käheänkomea ääni tulkitsee täydellisesti. Jos joku, niin tämä biisi jää, urakkamme jälkeenkin, sulostuttamaan elämäni soundtrackia. Yhdellä sanalla: Pidin...

5 / 5

Matti

Jännä juttu, että vaikka Kauko on tehnyt vaikka kuinka hirveän kasan musaa niin en ole ikinä törmännyt hänen musiikkiinsa. Tämä biisi näyttää olevan kahdeksankymmentäluvun loppupuolelta. Aluksi kappale kuulosti huonolta mutta nyt kun olen kuunnellut tätä enemmän niin tämä kuulostaa oikein mukavalta. Tämä on tälläistä rauhallista perusrokkia ehkä pienillä progevaikutteilla. Varsinkin kappaleen perus sävel jää päähän soimaaan. Kaukon ääni on oikein mukavan kuuloinen. Sanoituksissa on jotain jänniä oivalluksia. Se taitaapi kertoa jotain ei niin hyviä hetkiä ihmisten elämästä. Positiivinen yllättäjä, näitä saisi olla enemmän.

4 / 5

Wille

Tämä olikin sitten aivan uusi tuttavuus. Kauko Röyhkän biisit ovat minulle täysin vieraita. Tämän kuunneltuani heräsi kyllä mielenkiinto kyseistä artistia kohtaan. Tulee jostain syystä mieleeni Juliet Jonesin Sydän ja Ismo Alanko. Lyriikka on hienoa ja omaperäistä. Kertoo tästä pahasta maasta mitään kaunistelematta ja vielä onnistuen välttämään kliseet. Hyvä Kake!

4 / 5

194. Kotiteollisuus: Routa ei lopu

Manninen

Kotiteollisuus on varmaan ensimmäinen, jo käydyistä bändeistä, mitä olen kuunnellut enemmänkin. Voin jopa sanoa pitäväni kyseisestä bändistä. Varsinkin tästä vähän vanhemmasta tuotannosta, jota ei vaivaa niin paljon, joskus melko koominenkin, äijäily. Kyseessähän on yksi bändin parhaista veisuista. Tylyä tykitystä totuttuun kotiteollisuus tyyliin. Mukavasti rockkaava biisi, jonka Hynysen karhea ärjyntä kerii yhtenäiseksi paketiksi. Melko yksinkertaisista aineksista on kasattu herkullinen soppa. Junttiheviä parhaimmillaan.

5 / 5

Matti

Tämä on biisi on ajalta ennen kuin Hynysestä tuli suuri mediapersoona. Kyseessä on Kotiteollisuuden toisen levyn Aamen sinkku kappale. Kappale kuulostaa melko perinteiseltä Kotiteollisuus biisiltä. Runttausta on tarpeeksi. Kyllähän tätä ihan mielellään kuuntelee. Sanoitukset eivät oikein auenneet, mutta yleensä ottaen Hynysellä on ollut järkevää sanottavaa kappaleissaan. Pitäisi joskus paremminkin tutustua Kotiteollisuuden tuotantoon. Biisistä on myös hienon talvinen video, jossa Hynynen lauleskelee parrattomana kaljupäänä, ei tuntisi samaksi mieheksi.

4 / 5

Wille

Tämä onkin ensimmäinen Kotiteollisuuden biisi jonka olen kuullut ja iski kyllä heti takaraivoon. Sopivan rankkaa ja Hynysen ääni kuulostaa juuri niin äijältä kuin pitääkin. Äijämusiikkia äijille mutta vaikken äijä olekaan niin pidän silti. Sanat ovat hienot vaikkei niistä oikein tolkkua otakaan. Ei se routa lopu vaikka kuinka kaivaa.

4 ½ / 5

195. Nightwish: Everdream

Manninen

Nythän on niin, ettei Nightwish ole ikinä iskenyt kunnolla. Tarja Turusen ylitäydellinen ääni ei vaan tee vaikutusta meikeläiseen. Siitä puuttuu se hienoinen epätäydellisyys joka tekee lauluäänestä persoonallisen. Kauniistihan Turunen laulaa, ei sitä voi kiistää, mutta ei kauneutta jaksa montaa biisiä kuunnella. Kaikesta huolimatta kyseinen Ever Dream kappale oli jostain syystä positiivinen yllätys. Jotenkin tätä kelpaa kuunnella useampaankin kertaan. Turunenkaan ei lähde taivaiden tavoitteluun, vaan pysyy kerrankin lestissään. Sanoituksissa etsiskellään sitä elämän suurinta sulostuttajaa, rakkautta isolla R:llä. Juhlavaa kieltä, joka sopii muutenkin Nightwishin mahtipontiseen rynnäköintiin.

4 / 5

Matti

Yksi parhaimmista Nightwish biiseistä. Alku on aivan mahtava. Kaunis kosketinkuvio ja laulu. Sitten menoo vähän kasvaa ja biisi muuttuu mukavaksi perusrallatukseksi. Ei tässä biisissä ole oikein mitään vikaa. Tarina on kai jonkinlainen rakkaustarina.

5 / 5

Wille

Nightwish! Nyt pääsen kehumaan. Ehdottomasti paras bändi mitä tiedän. Mutta jos keskitytään nyt tähän kyseessä olevaan biisiin. Century Child levyn sinkkubiisi ja tätä ei radiotkaan ole pilalle onnistuneet soittamaan. Ei mielestäni sitä ihan parhainta Nightwishiä vaikka mahtava kappale onkin. Alkaa kauniisti pianolla ja Turusen mahtavalla äänellä. Sitten mukaan vähän menoa ja meininkiä. Ja mukavasti kertosäkeeseen kovaa ja korkealta laulua ja loppuun vielä Hietalan äänen hieno huuto; ”Dream of me”. Ja biisin loppupuolella vielä rauhallisempi kohta josta sitten noustaan viimeistä kertaa kertosäkeen pariin ja meno muuttuukin mahtavan suureksi ja komeaksi. Ja lopetus kuin seinään. Mahtavaa. Täydellistä. Olen rakastunut taas uudestaan tähän bändiin.

5 / 5

196. Popeda: Tahdotko mut tosiaan?

Manninen

Popeda on suomirockin legenda ja jopa minä olen kuullut melkoisen määrän kyseisen bändin biisejä. Kerran olen livenäkin festareilla nähnyt. Tahdotko mut tosiaan kuuluu herkempään Popedaan. Suomalaisen miehen tilitystä rakkauden kauneudesta.. Toisinsanoen perusasioiden äärellä ollaan ja vahvasti. Tässä joukossa Popedan biisi edustaa hyvää keskitasoa. Aiheesta on tehty parempiakin biisejä, mutta ei kuitenkaan olla siellä kaikkein imelimmälläkään polulla. Popedan tuotannossa biisi edustaa parhaimmistoa. Ei aina tarvii olla niin äijämäinen rynkytys päällä. Vois sitä joskus herkistelläkin, vaikka kuinka olisi Pate Mustajärvi.

3 ½ / 5

Matti

Jahaas vuorossa tuttua Tamperelais musaa. Tämä nyt ei ole mikään paras Popedan biisi. Popeda on parempi menevimmissä biiseissä mutta ei tämä huono ole. Ja onhan Patella miehinen ääni. Sanoituskaan ei ole ihan niin äijä meininkiä mitä Popedalla välillä on. Jos oikein ymmärsin niin se kertoo miten äijällä menee huonosti ja se ihmettelee että nainen haluaakin olla hänen kanssaan.

4 / 5

Wille

Popeda on kyllä karu bändi. Ei kai sitä kukaan tosissaan myönnä kuuntelevansa. Tämä on kyllä Popedan parhaita biisejä. Oikeasti ihan hyvä biisi. Ja hyvät sanat. Tätä kysymystä kun itsekin pääsisi joskus vielä kyselemään vaikka sitä aamuteetä en kyllä tahtoisi jakaa. Aamulla pitää juoda kahvia. Paten äänikin sopii kyllä tällaiseen musiikkiin kuin nyrkki silmään. Ja tämä on mukava kappale laulaa mukana.

4 / 5

197. The Rasmus: Days

Manninen:

The Rasmuskaan ei ikinä ole kuulunut suurimpiin suosikkeihini ja heidän ”days” biisinsä on vielä erittäin mitäänsanomaton tekele. Kappale unohtuu jo kuunnellessa. Ainakin näissä korvissa se alistuu taustamusaksi heti alettuaan, kuin levyjä joskus vaivaavat ”täytekappaleet”. Valitettavan yllätyksetöntä pop/rockia niin lyriikoiltaan kuin soinniltaankin.

1 / 5

Matti:

Jahaas jollainlailla tuttu bändi mutta ihan tuntematon biisi. Onkohan jotain vanhempaa materiaalia. Jahaas kun tutkin asiaa niin tämä on Into levyn joku ihme boonus raita. Jollakin tavalla minä vaan tykkään tästä biisistä. Tämähän on tälläistä iloista perus rokkia ja minusta tälläinen sopii paremmin Rasmukselle mitä se nykyinen synkistely, joka tuntuu jotenkin teennäiseltä. Sanoitus ei ole mikään ihmeellinen mutta eihän se tälläisessä musassa yleensäkään ole.

4 / 5

Wille:

Rasmuskaan ei kuulu niihin rakastamiini bändeihin. Olinkohan aikaisemmin edes kuullut tätä biisiä. Aika mitään sanomaton biisi. Kertosäe ehkä jää vähäksi aikaan päähän pyörimään. Sellaista perus poprockia englanniksi. Sanoituksista en löytänyt oikein mitään vaikka kertosäkeen alku sopiikin hyvin elämän tilanteeseeni ”I don´t know, I don´t know. What to do? Where to go?”.

1,5 / 5

198. Seremoniamestari: Viesti

Manninen:

En ikinä ole ollut räpin suurimpia ystäviä. Varsinkin suomiräppi saa karvat pystyyn. Yritin kuitenkin kuunnella seremoniamestareiden ”Viesti” biisiä avoimin mielin; ilman minkäänlaisia ennakkoluuloja. Mutta ei siitä pääse mihinkään huono mikä huono. Joissain räpätyksissä saattaa ollakin ihan nokkelia riimityksiä. Valitettavasti sellaista helmeä ei ole osunut tähän biisiin. Mielikuvituksetonta perus riimittelyjä. Ei synnytä tunteita tai ajatuksia mihinkään suuntaan.

1 / 5

Matti:

No huh huh. Räppi, musiikki jota en vaan tajua. Tuo räppääminen jotenkin menee mutta yleensä noissa biiseissä on vaan ihan hirveen surkeat taustat ja eikä tälläinen raskaampaa musiikkia kuunteleva maalaisjannukaan oikein pysty samaistumaan tuohon. Alun kitarajuttu on oikein mukavan kuuloinen mutta sitten mukaan tulee bassoa ja sama tausta pysyy koko biisin ajan ja ainoana muutoksena näyttää olevan muutamat mitä skrätsejä välisoitoissa. Kyllä biisissä pitää olla edes vähän vaihtelua. Sanat taas kertovan laulajan nuoruusmuistelusta ja jotenkin korvaan ottaa ihan älyttömät loppusoinnut kuten "jotkut poltti kumia, toiset bumia,maalas junia ja otti kuvia, ei koskaan rumia". Ei todellakaan minun musaa.

1 / 5

Wille:

Ensimmäiset sävelet kun korviini kantautui niin kuulosti vielä ihan kauniilta. Mutta sitten alkoi se ”laulaminen”. Ei näin. Räppiä en tajua. Se ei vaan uppoa minuun. Joudun kuitenkin blogin edessä taipumaan ja kuuntelemaan sitäkin. Sanatkin oikein kaivoin netistä ja luin. Kyllähän tuossa joku lapsuuden ja nuoruuden muistelu on kyseessä. Sanat vielä jotenkin menettelevätkin, samoin kuin taustamusiikki mutta ei tälle kyllä paljon pisteitä voi antaa. Puoli pistettä. Jos sattuisi jatkossa tulemaan joku vielä huonompi räppibiisi jolle sen nollan säästän.

0,5 / 5

199. Tehosekoitin: Asfaltti polttaa

Manninen:

Tehosekoittimeenkaan ei ole pahemmin tullut tutustuttua, vaikka legenda onkin. Kyseinen ”Asfaltti polttaa” biisi kuuluu pahamaineiseen kesäbiisi-ryhmään. Tässä ryhmässä kappale nousee reilusti parempaan puoliskoon. Kyseessähän on omalla tavallaan symppis veisu, jonka oppii laulamaan kerta kuulemalta. Mitään suuria oivalluksia lyriikoista ei löydy; kaikki on hyvin kun on kesä. Naiset on kauniita ja meno on letkeää. Juuri sellaista millaista kesäpäivänä parhaillaan on. Tai on joskus ollut, ainakin joskus…

3 ½ / 5

Matti:

Tuttu kappale mutta luulin että se on jonkun iskelmähemmon kappale eikä Tehosekoittimen. Jotenkin tekopirteän kuuloinen. Tän on pakko olla ollut jonakin kesänä kesähitti, kesäinen sanoitus ja iloinen musiikki niin sellaisiahan ne kesähitit yleensä on. Kyllä tämän kuuntelee mutta on tämä vähän tällainen heppoinen biisi ettei sitä monesti jaksa kuunnella. Ei tällaiset iloiset rallattelut niin iske hevillä hemmotelluille korville.

3 /5

Wille:

Tämähän oli kesäbiisi. Ei mikään erityisen hyvä sellainen. Liian iloinen. Alkaakin niin ylipirteästi. Tehosekoitin on muutenkin aika vieras bändi minulle. Uskoisin että muut biisit ovat parempia. Kyllä tämän nyt kuuntelee kerran pari eikä nyt radiokanavaa tämän takia vaihtaisi.

2½ / 5

200. Verenpisara: Harvoin

Manninen:

Verenpisara oli itselleni melko uusi tuttavuus.(”Me tapoimme tunteet” kappaleen olen joskus kuullut.) Ilokseni voin sanoa että ainakin tämän, ”Harvoin” kappaleen perusteella, yhtye vaikuttaa erittäin kuuntelukelpoiselta. Aiheena on se perinteinen rakastamisen vaikeus. Eikä lyriikat tuo tähän aiheeseen mitään uutta, ellei hipusen verran rohkeampaa eroottisuutta lasketa. Tästäkin huolimatta kappale nousee keskitason yläpuolelle, johtuen lähinnä laulajan komeankarheasta lauluäänestä. Tässä ei kimitä mikään pojankloppi vaan äänessä on miehekästä koruttomuutta, vähän Herra Ylpön tyyliin.

4/5

Matti:

Tästä tämä sitten alkaa. Tämä on vähän tuntemattomampi bändi sekä biisi. Muutaman kappaleen olen tainnut joskus kuulla bändiltä ja kyllä tämä kappale jollain tavalla kuulostaa tutulta. Aluksi huomio kiinnittyi vahvaan syntikkataustaan. Se tuo musiikkiin industrial vaikutteita, mutta ei tämä sentään mitään Ramssteinia ole. Muuten biisi on raskaampaa suomirokkia. Laulajalla on mukavan kuuloinen ääni, sopii hyvin kappaleeseen. Sanoitus on sitten melko surkea. Ei siitä oikein ota selvää muuta kuin, että on melko kaksimielinen. Sanoitusta lukuun ottamatta oikein hyvä biisi. Kiinnostaisi kuulla enemmänkin tämän bändin tuotantoa.

4/5


Wille:

Verenpisara. Ei olisi heti tullut mieleen että sekin bändi listalle pääsee. Taisi olla silloin suosiossa kun lista koottiin. Enää ei bändistä paljon ole kuulunut. Biisin nimi ei sanonut aluksi mitään mutta sitten kun kuuntelemaan aloin niin tunnistin kyllä biisin. En oikein ole sanoituksesta päässyt selvyyteen mitä niillä ajetaan takaa. Kaksimielisiä ajatuksia ne ainakin saavat mieleen, mutta haetaanko siinä todella sitä. En kyllä muutakaan keksi. Musiikki on perus raskasta rockia. Lauluäänestä ja tyylistä tulee mieleen Rautakello. Hyvä biisihän tämä on. Hiljaa kuuluva naisen ääni biisin loppupuolella sopii sinne tosi hyvin.

4/5

Tästä se alkaa

Olemme kolme musiikin kuuntelijaa ja haluamme tällä blogilla tutkia kuunteleeko kansa mielestämme oikeaa musiikkia. Kukaan meistä ei ole koskaan aiemmin arvostellut biisejä emmekä todellakaan ole mitään musiikin asiantuntijoita. Olemme vain kolme miestä jotka kuuntelevat musiikkia. Tarkoituksenamme on arvostella ylex radiokanavan kuuntelijoiden valitsemat 200 parhainta suomalaista biisiä. Arvostelemme aina tiistaisin ja torstaisin kaksi kappaletta kerrallaan. Arvosteluasteikkona käytämme 0-5. Arvostelun aloitamme luonnollisesti häntäpäästä.