tiistai 22. huhtikuuta 2008

144. Yö: Särkyvää


Manninen

Yö ei ole koskaan oikein kolissut. Sanoituksetkin ovat vähän liian...pehmeitä minun makuuni ja Olli Lindholm kuuluu jälleen niihin miehiin jotka vain ärsyttävät suunnattomasti ilman mitään syytä. On Yöllä pari ihan kuunneltavaakin biisiä, mutta tämä ei ole yksi niistä. Ei vaan iske tämmöinen. Parempia biisejä odotellessa.

2 / 5


Matti

Tämä on tietääkseni hieman uudempaa tuotantoa tältä Suomen Bon Jovilta. Musiikki tyyli on rokkia ja sanoitukset käsittelevät tietenkin rakkautta. Ei ole kovin häävit sanoitukset kylläkään. Vähän jäävät sekavaksi tuntuu, että sanoitusten tekijä on halunnut heittää mukaan kaikkia hienoja sanoja kuten taksvärkki. Tämä menee taas kerran kastiin ihan jees. Kerran kun kuuntelee niin kuulostaa ihan hyvältä mutta kun vähän useammin kuuntelee niin alkaa tympäisemään. Ei tässä ole Yön biisiksi mitään ihmeellistä, ihan perustasoinen kappale.


3 / 5


Wille

Tästä biisistä olen aina pitänyt. Joskus ostin kokoelmalevyn Yötä ja tämä biisi nousi levyn parhaimmaksi anniksi. Hieman yksinkertainen rakkauslauluhan tämä on mutta lyriikat ovat niin osuvat. Ja ennen kertosäettä oleva rummutus iskee joka kerta. Ja löytyypä biisistä yksinkertainen soolokin ja pianon pimputusta. Tämä on tällaista mitä on kiva laulaa mukana. Vaikka Lindholmista en oikein pidäkään niin en minä Yön musiikkia moiti. Haukkukaa vaan nössöksi mutta minusta tämä on hyvä biisi.


4 / 5

Ei kommentteja: