torstai 28. helmikuuta 2008

173: Noitalinna Huraa! : Pikkuveli


Manninen


Meikä vetää heti alkuun tiukan linjan ja sanoo että PMMP:n versio on tätä alkuperäistä parempi. Yksi syy siihen voi olla se että olen kuullut sen ennen tätä. Nyt tämä hitusen rauhallisempi versio tuntuu jotenkin väsyneeltä ja miehen ääni oudolta ja asiaankuulumattomalta, jotenkin happoiseltakin vielä kaiken lisäksi. Mutta onhan happosadekin sadetta ja taustalla pysyy aina samat lyriikat ja surumielisen kaunis tunnelma. (Olenhan itsekin pikkuveli, sniiiif). No menköön nyt tämän kerran. En jaksa alkaa nipottamaan.

4 / 5


Matti

Aijai, nyt tuli vaikea biisi vastaan. Nykyäänhän PMMP on tehnyt tästä kappaleesta tunnetun koverin ja koska sen kuulemista ei ole voinut välttää niin väkisinkin tulee verrattua siihen. Biisi on pop-rallatus. Vuoroin laulaa nainen ja vuoroin mies. Miehen laulu on vähän sitä sun tätä. Tarina kertoo siitä, että he eivät toivo että heidän pikkuveljensä ikinä kasvaisi aikuiseksi. Kappale on varsin OK, mutta tätä tai koveria on tullut vähän liikaa kuultua.

3 / 5


Wille

En muista kumman kuulin ensiksi. Tämän alkuperäisen vai PMMP:n version mutta aluksi olin sitä mieltä että PMMP:n versio tästä kauniista ja herkästä kappaleesta on parempi. Nyt kun useampaan kertaan olen tätä Noitalinna Huraan versiota kuunnellut niin täytyy todeta että kyllä tämä parempi on. Mitä tästä nyt sanoa osaisi? Kevyttä ja kaunista suomenkielistä akustista rockia. Mukavasti vaihtelua biisiin tuo mies- ja naisäänen vuorottelu.

4 / 5

2 kommenttia:

Jööti kirjoitti...

PMMP:n versiossa on muute mailman kauhein musavideo. JA ALKUPERÄNEN ON PAREMPI!

manninen kirjoitti...

Se koira on sympaatinen (Ehkä ainut tollainen (miksi niitä nyt sanotaan) maskotti, joka en haluaisi vetää turpaan...