Manninen
No nyt päästiin sen oikean musiikin pariin. YUP on ehkä ensimmäinen bändi johon olen kunnolla ihastunut. ”Minä olen myyrä” lukeutuu vielä yhtyeen alkupään pitelemättömämpiin aikoihin. Biisi löytyy yhtyeen Toppatakkeja ja toledon terästä levyltä, jossa biiseistä muodostuu yhtenäinen tarina (tai näin ainakin on kerrottu). Sanoitukset ovat hupaisaa hupsuttelua ja pupsuttelua ja minuun ainakin uppoaa. Soitossakin on meno kohdillaan ja Martikaisen persoonallinen ääni sopii hienosti tällaiseen mekhalointiin. Sanasilla sanoen hieno biisi.
5 / 5
Matti
Jahaa, YUP tuon ex-poikamies Jonden lempibändejä. Itse en ole ihmeemmin YUP:tä kuunnellut, mitä väkisin olen joskus joutunut. Vanha Belsebub ei nuku koskaan -biisi on kyllä aivan loistava, mutta nyt puhutaan tästä Myyrä biisistä. Musiikillisesti tämä on proge-rokkia mutta en silti vertaisi CMXään. Sekä sanoituksellisesti että musiikillisesti mukana on paljon leikittelyä sekä huumoria. Tarina kai kertoo kai jostain ilkeästä myyrästä. Joten ei kai tätä nyt ihan tosissaan voi ottaa ja kun vielä Hartikaisen äänikin on humoristinen. Ei tämä silti mitään huumorimusaa ole.
4 / 5
Wille
YUP:tä kaverini kuunteli ihan liikaa lukiossa ja silloin siihen kyllästyin vaikkei mitään huonoa olekaan mutta nyt kun siitä on jo aikaa kulunut niin onkin hyvä kuunnella millaista se olikaan. Livenäkin olen YUP:n tainnut pari kertaa nähdä. Mutta nyt tämän biisin pariin. Minä olen myyrä on kyllä hyvä biisi. Tässä Martikaisen ääni kuulostaa juuri siltä miltä pitääkin. Jos voi sanoa että joku kuulostaa velmulta niin Martikainen kuulostaa. Musiikki on mukavan vaihtelevaa rockia. Välillä mennään kevyemmin, välillä raskaammin. Ja mukavasti kappaletta on piristetty erilaisilla keinoilla, kuten puhelimen äänellä ja kuorolaululla. Lyriikat ovat yhtä kierot kuin musiikkikin, niistä ei sen enempää. Kyllä nyt kääntyisi kaverini haudassaan jos haudassa olisi kun kuulisi minun kehuvan YUP:tä, mutta pakko se on myöntää että minä pidän tästä.
4 / 5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti