182. Ultra Bra: Poika vuoden takaa

Manninen

Ultra bra on jostain syystä aina miellyttänyt korvaani. Bändin musiikissa soi käsittämätön urbaani syke. Aina kun kuulen sitä mieleeni piirtyy kuva Helsingistä ja kerrostalojen katoista. En taaskaan ole kuunnellut bändiä enempää, kuin ne muutamat hittibiisit, ja ehkä pari yli, mutta melkein aina (ainakin) olen pitänyt kuulemastani. ”Poika vuoden takaa” biisissäkin sykkii se tuttu syke ja muutenkin kyseessä on ihan kelpo biisi. Lyriikat kertovat siitä kun se unohdettu onkin se jonka muistaa aina. Melko yksinkertaiset lyriikat eivät kuulosta korneilta, eivätkä pilaa kuuntelunautintoa. Tätäkin kyllä mieluusti kuulisi lisää.

4 / 5

Matti

Ultra Brakin on näitä bändejä joiden kuuntelemiselta ei ole voinut välttyä. Ikinä bändi ei ole oikein minuun iskenyt. Mutta katotaan nyt miten tämä biisi. Siis tämä on tällaista melkolailla peruspoppia. Laulajat laulavat hyvin ja biisi soljuu eteenpäin. Biisissä on myös ihan hyvä tarina, joka kertoo siitä miten tyttö muistelee vaan mennyttä ihastustaan kun on uuden pojan kanssa. Tämä on taas tällainen perushyvä biisi, joka vaan ei oikein kolahda minuun.

3 / 5


Wille

Ultra Bra on aina ollut jotenkin mieleeni vaikka tosi vähän sitä olen kuullut. Mukavan erilaista kuin perus suomirock. Tätä kappaletta en ollut kuullut kuin ehkä kerran pari mutta tykkään kyllä kovasti. Kaunista soittoa ja laulua. Ja mukavalla tavalla jää kertosäe mieleen. Lyriikat kertovat siitä kuinka on toinen mielessä kun on toisen kanssa. Tai niin minä ainakin ne ymmärsin. Ihan hyvät sanat. Hyvä biisihän tämä oli.

4 / 5