torstai 13. maaliskuuta 2008

166. Hanoi Rocks: In My Darkest Moment

Manninen

Hanoi Rocks on minulle puolituttu bändi. En ole oikeastaan tarkemmin tutustunut bändin tuotantoon, mutta silti matkaani on jostain tarttunut yksi Hanoin levy. Ja siinä muistaakseni on tämäkin biisi. Kyseessä on balladi. Keskitasoinen sellainen. Ei mitään erikoista, mutta ei mitään minkä takia pitäisi biisiäkään vaihtaa. Sanat eivät onneksi ole ”rakastan sinua ikuisesti” tyylisiä. Lisäpuolikkaan tuo pianonpimputtelu ja saksofoni (Ei kyllä hajuakaan osuiko instrumentit oikeaan, mutta ei se ole niin justiinsa, kuhan on jämpti).

3 ½ / 5


Matti

Tämä Hanoin biisi on vähän saman tyylinen kuin edellinenkin. Sanoitukset vaan eivät ole mitään rakkausjuttuja vaan puhdasta rypemistä. Mutta ei tämä biisi toimi minulle niin mitä edellinen. Tämä on tylsempi biisi vaikkakin kappaleessa on torvi-soolo. Tämä ei vaan toimi. Laulu ei kuulosta kovin hyvältä ja koukut jää puuttumaan. Niin ja Hanoista tulee se mieleen, että Ruisrokissa jätettiin Hanoin keikka kesken ja lähdettiin kahtomaan Martti Servoa.

2/5


Wille

Lisää legendaarisia bändejä. Hanoi Rocksin rypemistä tällä kertaa. Elämän synkistä hetkistä lauleskellaan balladin muodossa. Tämä biisi on sitä uudempaa Hanoita ja ihan kelpo biisihän tämä. Hyvinhän Michael Monroe laulaa ja Andy sekä Costello Hautamäki kitaraa vinguttavat. Ei sinänsä mitään vikaa ole mutta ehkä vähän liian perinteistä, jotain uutta olisi saanut olla mukana.
3½ / 5

Ei kommentteja: