tiistai 13. toukokuuta 2008

131. Apocalyptica: Path (Vol 2)


Manninen

Apocalyptican merkitystä en oikeastaan ikinä ole tajunnut. En ole oikeastaan mitään mieltä siitä. Se vaan on ja meikä on, emmekä me ikinä ole kohdanneet toisiamme. Paitsi että se biisi joka soi Pahat Pojat elokuvassa oli ihan menevä, mutta se onkin varmaan ainoa biisi jonka olen bändiltä kuullut. Eli olishan tää voinu olla ihan hyväki bändi, mut ei ainakaan tämän biisin avulla sydän paikkaani valloiteta. Aika turha kappale. On pyöriny tossa taustalla varmaan 20 kertaa ja pääsi unohtumaan koko biisi. EI oikein säväytä tällänen. Mee sci-fistelee muualle ja anna mun ohjata tätä laivaa, et sinä mikään Kirkki ole!

2 / 5


Matti

Apocalyptica on taas näitä bändejä joista tietää jotain. Esim. bändi soitti aluksi Metallicaa selloilla ja nykyäänhän ne soittavat omia sellohevi biisejään. Biisit ovat ehkä sellaisia, että ne paransivat jos niitä kuuntelisi enemmän. Nimittäin pelkät instrumentaali sello biisit ovat melko tylsiä. Tämä biisi on sitten erilainen koska tässä on laulua ja rumpuja. Laulajana on Sandra Nasicin Guano Apesista. Tämä on minusta toimivampaa. Sellossa on kauniin synkkä ääni, tosin kun tämä on tällainen menevämpi kappale niin sitä ei niin huomaa. Hyvältä se tällaisessakin kuulostaa. Tämä kappale taas taitaa kertoa siitä kun nainen jätti miehen mutta mies haluaa vielä pyrkiä takaisin mutta nainen tyrmää sen. Tai sitten jostain muusta.

4 / 5


Wille

Apocalypticasta olen aina tykännyt mitä olen sitä kuullut mutta koskaan en ole jostain syystä enemmän ehtinyt tutustumaan. Tämä biisi alkaa rauhallisella tunnelmoinnilla ja sitten rävähtää kunnolla käyntiin raskaammalla otteella. Mukaan tulee vielä naislaulua jossa on juuri sopivasti munaa. Tunnelmointi on kaukana. Nyt mennään kunnolla. Ja huomaan nostavani volyymia ja biisi sen kun paranee. Minä tykkään. Biisi loppuu kuin seinään ja jään kaipaamaan lisää. Miksei minulla ole tätä bändiä levyhyllyssäni? Sellot kuulostaa mahtavilta.

5 / 5

Ei kommentteja: